Kaipa voisin kirjoittaa siitä, miten Tiuku (Daiga Doo) päätyi minulle, ja tartutti kipinän tähän harrastukseen. Olin suunnitellut greyhoundia jo pitkään, ja aikaa myöten varmistui että haluan nimenomaan ratalinjaisen greyn. En pitänyt minkäänlaista kiirettä asian kanssa, mutta kun huomasin Riikan (Beevale Greyhounds) ilmoituksen Irlannissa syntyneistä pennuista kiinnostuin heti. Jotenkin se vain tuntui 100% varmalta asialta, että tämä on se yhdistelmä josta haluan pennun. Tietomäärä greyhoundeista ei tosin ollut kummoinen, ja mitä enemmän otin asioista selvää, sitä enemmän tuntui siltä etten vieläkään tiennyt mitään...
Onneksi sain niin paljon informaatiota Tiukun vanhemmista kuin mahdollista, vaikka minulla ei ollutkaan mahdollista tavata niitä luonnossa. Siitä huolimatta ei ole tarvinnut katua tätä valintaa päivääkään!
Miten tuota omaperäistä elukkaa kuvailisi? Pieni tyttö, valtava sydän. Kaikki pitää tehdä aina täysillä, olipa se ihmisen tervehtiminen, syöminen, juokseminen tai nukkuminen. Kohtuullisen kovapäinen. Hieman kärsimättömyyttä tytössä on, mikä näkyy joissain tilanteissa. Uudet tilanteet eivät kuitenkaan hämmennä, eikä sitä ei pelota mitkään kovat tai yllättävät äänet, kuten vaikkapa moottorisaha, imuri, ukkonen tai raketit. Mukavuudenhalua löytyy, kuten niin usein greyhoundeilla, ja Tiuku hakeutuu usein ihmisen lähelle. Niin liki kuin mahdollista!
Tutustuu rotuun paremmin alla olevien linkkien kautta. Perustietoa, sekä myös kattava linkkisivu greyhoundien maailmaan.
Omat koirani ovat toki saaneet oman sivunsa, myös Supi-pentu jota lämmöllä usein muistelen...
Kaipa voisin kirjoittaa siitä, miten Tiuku (