Shamrokee, "Supi" - In Memoriam
 Tiistai 6.maaliskuuta, 2007
"Pää on aika tyhjä, mut ehkä juuri siksi pystyy vielä kirjoittamaan. Kun kaikki on vielä niin epätodellista, ihan niinkuin ei olisi mitään tapahtunutkaan. Mentiin töiden jälkeen aikuisten kanssa lenkille ja ottamaan vetoja. Oli ihan älyttömän kivaa, koirat juoksi ihan sikana ja hanki oli melko pehmeetä. Jäi hyvä fiilis. Tultiin kotiin, ja menin päästämään pennut vapaaksi. Kuistimme edessä oli erittäin liukas alue, jossa oli hivenen lunta päällä. Meinasin vetää siinä lipat oikein kunnolla. Aukasin tarhan oven, ja pennut juoksi riemuiten sisätiloista oviluukun kautta tervehtimään. Hirveä hösellys ja ralli päällä. Kattelin sitten, kun Demi ja Valo veti heti lipat siinä liukkaalla alueella, ja ajattelin "Huh, aika holtitonta menoa... No, kyllähän ne rauhottuu kun alkuriemastus menee ohi. Muutenhan tuo piha on ihan ok."
Menin sitten sisätiloihin kahvinkeittoon. Pihalta alkoi kuulua vikinää, ja sävystä pääteltiin että jotain on sattunut. Ei tuo ole normaalia nahistelua. Menin pihalle, ja Supi tuli läähättäen ja häntä heiluen luo. Kolmella jalalla, ei päässyt edes rappusia ylös...
Tsekattiin sisällä jalka, ja soitettiin lekuriin kun tajuttiin että se on ihan paskana. No, lähimmästä vastattiin että "Meillä on aika täyttä, pärjääkö se huomiseen" Ei pärjää. Mentiin sitten Lohjalle, ja otettiin röntgen-kuvat. Kuvista näki, että ei tule kalua tästä koirasta, ei edes kotikoiraa. Lääkäri kysyi mielipidettäni asiaan, ja päätin sitten että Supi lopetetaan. Jalka olisi (jos se olisi tullut kuntoon) vaivannut koiraa koko sen loppuelämän, ollut altis menemään uudelleen rikki. Ei ole greyhoundin elämää ainainen ontuminen, ja se ettei ole mahdollista juosta vapaana, etenkään pentuna.
Ei tullut itkusta loppua. Supi oli mun pitkäaikainen haave, ja ihan ikioma koirani. Valitsin sen huolella neljästä sinisestä pennusta, koska se oli niin rauhallinen ja cool. Samalla täydellisen peräänantamaton, mutta ei mikään tappelija. Käveli lenkillä, ilman hihnaa vierellä ylpeänä pää pystyssä tarkkaillen ympäristöä. Välillä toki hirveät pupurallit siskosten kanssa.
Sunnuntai 11.maaliskuuta, 2007
Kyllä tää tästä, ehkä ajatukseen vielä tottuu ettei Supia enää ole. Toi kuristava tunne tulee ikäänkuin aaltoina, ja ehkä ajan kanssa niitä aaltoja tulee harvemmin. Parin viikon päästä saan hakea Supin uurnan. Valitsin sellaisen pentumaisen sinisen, missä on valkoisia tassun kuvia... pääsee Anyan viereen hyllylle.
Mietittiin yks päivä pellolla Riikan ja koirien kanssa, et se mikä on erittäin positiivista on se, että voidaan seurailla Valoa, Taikaa, Rorya, Soraa, Breeta, Jumia, Hopia, Demiä, Okaa ja Turboa. Kattoo miten ne kasvaa ja kehittyy, se tulee olemaan jännää vaikkei omaa pupeloa enää olekaan...
Shamrokee
Nimesi tarkoittaa neliapilaa
Vihreän saaren symbolia ja onnentuojaa
Sinulle nimesi ei tosin onnea tuonut
Mutta meille sitä toit moninkertaisesti
Pidä pääsi pystyssä
ja valpas katseesi ylpeänä jatkossakin
Kun seurailet meitä sieltä korkeammalta
Siellä tassusi nousee taas kevyesti
ja vartalo aukeaa valtaisaan loikkaan
Kun juokset kilpaa esi-isiesi kanssa
Kieli poskella, silmät innosta tuikkien
|
Lisää greyhoundeista
Tutustuu rotuun paremmin alla olevien linkkien kautta. Perustietoa, sekä myös kattava linkkisivu greyhoundien maailmaan.
Omat koirani ovat toki saaneet oman sivunsa, myös Supi-pentu jota lämmöllä usein muistelen...
Yleistä:
Greyhoundit
Greyhoundin historia
Racingin alkuvaiheet
Racing Suomessa
Greyhound FAQ
Värikartta
Linkit
Omat greyhoundini:
Daiga Doo
Yukon Gold
Shamrokee (r.i.p)
|